Verneri ”Bona” Junkala oli seitsemänvuotias, kun hänestä puhuttiin ensimmäisen kerran e-urheilun tulevaisuuden lupauksena. Ensimmäisessä ammattilaisturnauksessa hän pelasi 14-vuotiaana. Nyt täysi-iän kynnyksellä Junkalalla on vahva tahto nousta lajin huipulle. Finaaliin hän on edennytkin lukuisia kertoja, mutta jäänyt aina joukkueineen kakkoseksi. Pelin aikana flow-tila on tavoitteena, mutta tähän mennessä Junkala on omien sanojensa mukaan mennyt tilttiin viime metreillä. Tätä tilttaamista yritetään nyt selvittää yhdessä urheilupsykologi Mia Stellbergin kanssa.

Pelaaja vie matkalle e-urheilun maailmaan, jossa katsoja saa harvinaisen mahdollisuuden päästä pelaajien pään sisälle. Kiehtovimpia ovat osuudet, joissa seurataan Stellbergin ja Junkalan terapiaistuntoja. Mikä voisi olla neuvoksi, jos suurimpana esteenä oman menestyksen tiellä ovat omat hermot?

Myös valmentajan rooli on tärkeä. He yrittävätkin saada nuoret miehet ymmärtämään, että vaikka energiajuomien voimalla yökaudet pelaaminen on saattanut olla reittinä ammattilaisjoukkueeseen, ei sillä metodilla palkintopalleille pääse, ainakaan sille korkeimmalle. Turnauksien seuraaminen, vaikka se tapahtuukin lähinnä pelaajien kasvonilmeitä seuraamalla, on jännitysnäytelmää parhaimmillaan.

Santtu Nikula

----------

Verneri ”Bona” Junkala was seven years old when he was first talked about as a future star of eSports. He played in his first professional tournament at just 14. Now, on the brink of adulthood, Junkala is determined to rise to the top of the sport. He has advanced to the finals several times but has always come second with his team. During the game, the goal is to reach a flow state, but until now, Junkala has always gotten tilted in the last stretch, according to his own words. He is now attempting to deal with this tilting with sports psychologist Mia Stellberg.

The Gamer takes us on a trip to the world of eSports, where the audience gets a rare chance to get inside the heads of the gamers. Most fascinating are the parts in which we follow Stellberg and Junkala’s therapy sessions. What can be done, when the greatest obstacles on the way of success are your own nerves?

The role of the coach is also vital. They try to make the young men understand that even though gaming through the nights fueled by energy drinks may have gotten them to the professional team, that method will not get them on any podium, at least the highest one. Following the tournaments, even mostly through the facial expressions of the players, offers plenty of suspense.

Santtu Nikula (translated by Inari Ylinen)