Naisen rupia saattaa ajan kuluessa kohota lähelle miehen rupian tasoa, mutta humanistista kuilua mies- ja naissukupuolen välillä on huomattavasti haastavampaa kuroa umpeen.

Intian kulttuuriin leimattu sukupuolten eriarvoisuus näkyy konkreettisena esimerkkinä vielä tänä päivänä tarpeelliseksi koetuissa ja käytössä olevissa Intian rautateiden ladies only -junavaunuosastoissa, jotka nimensä mukaisesti on varattu naismatkustajille. Poikkeuksen vaunun matkustajaprofiiliin tekevät vain pienet lapset, hijrat ja kovaääniset kaupustelijat.

Rebana Liz John, Berliinin elokuvajuhlilla palkitun Ladies Only -elokuvan ohjaaja, istahtaa vastapäätä tämän junavaunun matkustajia ja ottaa käsittelyyn intialaisen yhteiskunnan arjessa usein sivuun jäävät aiheet – naisten tunteet ja heidän käsityksensä vapaudesta, sisaruudesta ja tasa-arvosta.

Kuvat ajoittain kaoottisista Mumbain lähijunista ja asemalaitureista esittelevät kasvot moninaisten tarinoiden takana. Ääneen pääsevät kaikenikäiset ja -taustaiset naiset punkkareista kotiäiteihin. Elokuvan mustavalkoinen kuvaus tasaa intialaiselle kulttuurille tyypillisen hektisyyden rauhoittavaksi taustakohinaksi. Intiaa matkailijoille myyvän Incredible India -sloganin sijaan tärkeät aiheet nousevat ansaitsemaansa valokeilaan.

Juna vie ja juna tuo matkustajia jatkuvana virtana, ja suunnanmuutos uusille raiteille on uuden sukupolven myötä väistämätön.

Sonja Löfström

-----------

Written and directed by Rebana Liz John, trains in Mumbai, are like trains from hell. As if they’re the last trains on earth, people jump in through closing doors, while those unable to get in hang onto the doors. Thankfully, one of the cars is for women only.

– – Ladies Only intertwines a variety of different women’s experiences to create a collective story. It’s impressively engaging to listen to these recollections ranging from regret and disappoint, to hopes for the future and refusal to quit. Rebana Liz John takes on a simple but smart style to let all your focus land on each woman, and to create an atmosphere of appreciation and honesty.

Rebecca Cherry, Film Carnage

Ladies Only doesn’t attempt to debate the exclusively female carriages on Indian trains that give it its name. Director Rebana Liz John is more interested in getting to know the wildly varied women who occupy its seats. In a similar vein to vox-popping films like Pasolini’s Love Meetings or Ju Anqi’s There’s A Strong Wind In Beijing, she quizzes passengers on the lives that await them when they disembark, getting their thoughts on idle daughters-in-law, feckless husbands, children, parents, education, marriage and pregnancy.

Sunil Chauhan, Eye for Film